Mistä kaikki alkoi

Ihana parisuhde, toteutuneet urahaaveet, terveellinen ja hyvä elämä. Olen kaikin puolin onnellinen ja onnekas ihminen, mutta jotain tuntuu puuttuvan. Oma lapsi. Pieni ihminen, jota saan rakastaa, hoivata ja jonka kasvua saan seurata päivittäin ja ihan arkisinakin hetkinä.

Olen jo kymmenen vuotta vauvakuumeillut ja haaveillut omasta lapsesta. Ystävät ovat saaneet perheenlisäystä vuosien varrella ja minustakin on kuoriutunut kummitäti jo kolmelle ihanalle lapselle. Omalle kohdalle ei vain vuosien saatossa osunut sellaista parisuhdetta, että olisin pitänyt perheen perustamista hyvänä ideana. Päätin keskittyä opiskeluihin ja työelämään. Nautin suunnattomasti siitä, että sain olla ystävien lapsille se täti, jonka kanssa mennään huvipuistoon, elokuviin ja puuhaillaan kaikkea kivaa. Aina mielessä kuitenkin eli se haave ihan omasta pienokaisesta.

Vuosi sitten heräsin siihen todellisuuteen, että hedelmällisyys ei ole itsestään selvä ja ikuinen asia. Tuolloin totesimme mieheni kanssa että annamme parisuhteellemme vielä vuoden "kahden keskeistä" aikaa. Nyt vuosi on kulunut, parisuhde syventynyt ja olisi aika ryhtyä lisääntymään. Vielä emme ole jättäneet ehkäisyä pois, mutta asian tullessa päivä päivältä konkreettisemmaksi, koin tarvetta päästä purkamaan tuntojani jonnekin.

Tämä blogi toimikoon päiväkirjana, pohdiskelujen alustana ja omien ajatusten selkiyttäjänä.